EtusivuAjankohtaistaTiedotusvälineetTiedotearkistoPalontorjuntatekniikka ylläpitää turvallisuutta yhä luotettavammin
Lehdistötiedotteita aiemmin
27.5.2019


Palontorjuntatekniikka ylläpitää turvallisuutta yhä luotettavammin

Paloturvalaitteiden määrä kiinteistöissä on kasvussa. Laitteet turvaavat ihmisiä ja omaisuutta sekä varmistavat toiminnan jatkuvuutta. Tarkastustilastojen mukaan laitteistot ovat yhä luotettavampia. Palontorjunnan kehitysryhmä muistuttaa, että laitteistojen ylläpito vaatii osaamista niiden kanssa työskenteleviltä.

SuutinRaj.jpg

– Suomen rakennuskanta kasvaa kiihtyvästi, joten myös paloturvalaitteistojen ja niiden tarkastusten määrä nousee. Myös laitteistoissa ja niiden huollossa olleiden puutteiden määrä on lähtenyt laskuun, kertoo Petri Puttonen Alarm Controlista.

Sammutuslaitteistojen ja paloilmoitinjärjestelmien toimintavarmuuden ylläpitämisen kannalta on oleellisen tärkeää, että laitteistot huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan ja tarkastetaan säännöllisesti. Paloilmoitin havaitsee palon mahdollisimman varhain, ja sammutuslaitteisto rajoittaa paloa tai sammuttaa sen. Paloilmoittimet tekevät noin 800 aiheellista ilmoitusta vuosittain, ja juuri näitä tilanteita varten laitteistot ovat olemassa.

Käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten pohjalta laskettuna paloilmoittimia on Suomessa 23.000 ja vesisammutuslaitteistoja noin 9000. Nykysäädännöllä sammutuslaitteistot tarkastetaan yleensä kahden vuoden välein ja paloilmoittimet kolmen vuoden välein.

– Laitteiden oikealla asennuksella, huollolla ja tarkastuksella turvataan laitteiden tehokas ja luotettava toiminta niiden käyttötarkoituksen mukaisesti koko niiden elinkaaren ajan sanoo ylitarkastaja Jan Meszka Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta.

Tarkastuksissa laitteet hyväksytään tavallisimmin käyttöön toimivina, tosin noin 80 prosenttia tarkastustuloksista sisältää huomioita puutteista, jotka on korjattava. Vakavasti puutteellisten laitteistojen osuus on pysynyt vuosittaisessa vertailussa samalla tasolla, noin 1,5 prosenttia vuonna 2018.

Erityisesti ongelmia havaitaan paloilmaisimien sijoittamisessa ja laitteistoasiakirjojen päivityksessä Päivittämättömät asiakirjat, kuten kaaviot ja hälytintiedot, aiheuttavat suuria ongelmia, kun tuli on irti ja hälytysten paikantaminen voi estyä.

– Tällaiset ongelmat ovat ratkaistavissa, ja laitteet saadaan toimimaan oikein. Ylläpidon tärkeys ja osaavan henkilökunnan merkitys korostuvat, jotta puutteita saataisiin vähennettyä, kertoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Oman haasteensa laitteistoille tuovat kiinteistöjen käyttötavan muutokset. Laitteistot itsessään kestävät hyvin ja ovat aiempaa helpommin päivitettävissä ja muovattavissa uuteen käyttötarkoitukseen. Turhan usein laitteisto jää kuitenkin muutoksen jälkeen toimimaan vanhoilla tiedoilla. Välttämättä edes laitteistosta vastaavan henkilön tietoja ei ole päivitetty sisäisesti tai hätäkeskukselle. Toisaalta uudet laitteistot käsittelevät enemmän tietoa kuin ennen ja ovat monimutkaisempia. Nämä seikat asettavat uusia haasteita laitteistojen ylläpidon organisoinnille ja laitteistovastaavien osaamiselle.

–Tärkeintä on, että laitteistot toimivat hädän tullen viivytyksittä ja virheittä ja että tositilanteen tullessa kiinteistössä toimitaan oikein ja ymmärretään olemassa olevan tekniikan merkitys, painottaa Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.


 

Paloturvallisuuslaitteistojen tarkastustilastot (Tukes):

Laitteistojen tarkastusmäärät

2016

2017

2018

Paloilmoittimet




> Käyttöönottotarkastukset

2091

2110

2100

> Määräaikaistarkastukset

5616

5500

5400

Sammutuslaitteistot




> Käyttöönottotarkastukset

883

947

900

> Määräaikaistarkastukset

3094

3254

3600

 

Lisätietoja

palontorjuntatekniikka.fi
Turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto, SPEK, 040 358 3810
Ryhmäpäällikkö Markus Kauppinen, TUKES, 029 5052 519

Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmän toimintaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, ja siinä ovat mukana Finanssiala ry, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, Sprinkleritekninen yhdistys, Palonilmaisualan yhdistys sekä laitteistojen tarkastuslaitosten, laitteistosuunnittelun ja konsultointi- ja koulutustoiminnan edustukset.