EtusivuAjankohtaistaTiedotusvälineetVapaaehtoisuuden säilyttäminen turvaa palokuntatoimintaa
Lehdistötiedotteita aiemmin
7.3.2017


Vapaaehtoisuuden säilyttäminen turvaa palokuntatoimintaa

Vapaaehtoisuus ja harrastusmaisuus ovat peruslähtökohtia, jos tulevaisuuden palokuntatoiminta halutaan turvata. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Canterburyn yliopisto ovat tutkineet palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä. Tutkimuksen mukaan 72 % vastanneista oli sitä mieltä, että vapaaehtoisen ja harrastusmaisen toiminnan parempi huomioiminen pelastustoimen järjestelmässä olisi ehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai tarvetta muuttaa toimintaa.

Lisäksi 64 %:n mielestä palokuntatoiminnan hiipumista olisi ehkäissyt palokunta-aatteen ylläpito niin, että vapaaehtoisuuden ajatus säilyy. Suurin osa tutkimukseen vastanneista koki olevansa ensi sijassa vapaaehtoistoimijoita. Tutkimus luovutetaan tänään sisäministeri Paula Risikolle.

– Se, että palokuntalaiset itse pitävät vapaaehtoisuutta ja harrastusmaisuutta merkittävänä toimintaa tukevana tekijänä, on tärkeä viesti myös päättäjille, kun pelastustoimea parhaillaan uudistetaan, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen painottaa.

– Nykyään VPK-toiminta on jo osin ohjautunut hyvin pitkälti työntekoa muistuttavaksi viranomaistoiminnaksi osana pelastustoimen palvelutuotantoa. Tämä on ymmärrettävää, sillä kun pienellä kylällä syttyy tulipalo, on lähellä oltava nopeasti hälytettävissä olevaa sitoutunutta ja osaavaa väkeä. Jatkuvuuden ja palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää säilyttää palokunnissa vapaaehtoisuuteen pohjaava arvomaailma ja identiteetti.

Tutkimuksessa selvitettiin palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä sekä palokuntalaisten motivaatiotekijöitä. Tutkimuksen mukaan vahvimpia ovat palokunnat, joiden jäsenet ovat sitoutuneita ja aktiivisia ja joiden yhdistystoiminta on elävää.

– Palokuntien elinvoimaisuutta tuetaan parhaiten ottamalla huomioon vapaaehtoistoiminnan lainalaisuudet kaikessa toiminnassa, kaikilla tasoilla. Palokunnat ovat muutakin kuin hälytysosasto. Palokuntanuorista kasvatetaan paitsi tulevaisuuden palokuntalaisia myös turvallisuustaitoisia kansalaisia. Palokuntanaiset ovat aktiivisia turvallisuusviestijöitä ja tukijoukkoja. Myös palokuntien veteraanit ovat tärkeä osa yhteisöä.

– Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan palokuntatoiminnan vähittäinen lakkaaminen olisi korvaamaton menetys maallemme. Ruotsissa näin on annettu tapahtua. Siellä pelastustoimen palvelujärjestelmä hoidetaan kokonaisuudessaan palkkatyöllä. Tämä on sekä iso kustannus yhteiskunnalle että suuri menetys vapaaehtoisen auttamistoiminnan, yhteisöllisyyden ja turvallisuusosaamisen näkökulmasta.

Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu aloittaneiden ja lopettaneiden palokuntien haastatteluista ja lopettaneille palokunnille osoitetusta kyselystä. Haastattelut tehtiin 11 palokunnalle, ja kyselyyn vastasi 57 henkilöä 29 palokunnasta. Toinen osa käsittelee palokuntalaisten yksilöllisiä motivaatiotekijöitä. Kyselyyn vastasi 933 nykyistä ja 67 entistä palokuntalaista. Tutkimuksen tekivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Canterburyn yliopisto ja sen rahoitti Palosuojelurahasto.

 

Lisätietoja:

Palokuntajohtaja Petri Jaatinen, 0400 535 441

Kuvia luovutustilaisuudesta ladattavissa ti 7.3. klo 14:30 jälkeen osoitteesta https://drive.google.com/open?id=0BzOBgOPDk5-gOEtiZUNsNG5CSVE

Miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää? -tutkimus (pdf)